maanantai 11. tammikuuta 2010

Arkisoppaa

Välillä kun pää käy (oikeassa) taivaassa, niin yllättyy, kun sitten taas tulee maahan tömähtäen miettimään tavallisia arkihuolia. Epävarmoja tulevaisuudennäkymiä, huolta. Ei itsensä, vaan ympäristön, pienten ja isojen ihmisten. Jotta ei elämässä kauaa tarvitse lomailla, kun jo vaaditaan kykyä suhteuttaa asioita. Kunpa osaisikin jokaisen epäselvän mutkan näkemisen aikana ajatella, että Luoja huolen pitää, tämä on vain ihmiselämää, jossa osamme suoritamme parhaamme mukaan. Mutta terveys ja raha ovat peruskamaa, jota täällä tarvittaisiin.

Itselläni on menossa ruokaremontti, ei siis dieetti. Jotakin tässä on nyt erilaista kuin ennen... Yleensä olen loppuvuoden ja joulun jälkeen ollut kiukkuinen itselleni ja piiskaten lopettanut mm. suklaan syömisen. Viime vuonna oltiin kurillaan pari kk nenänvalkaisullakin, mutta lopun perin syötiin itsemme sitäkin pulleammiksi. Tai ainakin minä söin - toisessa se ei näy.

Nyt tuntuu toisenlaiselta, lempeämmältä. En millään halua kiusata itseäni, mutta napakasti päätin vain jättää sokerit pois toistaiseksi. Toinen veksmennyt on valkoiset jauhot, peruna ja pasta. Aika näyttäköön, kuinka kauan ja missä määrin mihin palajan. Olen metabolisen oireyhtymän tyyppi ja geneettisesti vahvasti diabetes 2-riskinen - faktoja, joita nyt otan huomioon. En halua kärsiä nälkää, vaan pyrin syömään sitä, mikä on minulle hyväksi. Luen ja tutkin erilaisia vaihtoehtoja, mutta pääasiassa haluan oppia kuuntelemaan itseäni herkemmällä korvalla ravinnonkin suhteen.

Haluan tehdä tästä ravinto/laihtumisasiasta mielenkiintoisen matkan, jossa etsin kenties uusia makuja ja nautintoja. Onneksi tavoitekilojakaan ei ole montaa. Stressiä en tästä ota.

6 kommenttia:

hanne virtauksesta kirjoitti...

Kuulostaa hienolta kun lähestyt temppeliäsi lempeästi, järkevästi..
helposti monista pikkukin herkutteluista jää päivittäinen tapa, joka tunkee väkisin päivään jokaiseen tai mieluimmin iltaan...

Itse nautiskelin innolla joulutorttuja, ne ovat minun herkkujani...onneks se aika vierähti..
en malttanut olla ostamatta eilen Runebergstortania!!Ne tulivat jo kauppaan..
Iltaisin tapanani ovat vielä piparit avec homejuusto..

Ehkä minäkin teen päätösen!

Kivoja talvipäiviä sinulle kaiken keskellä!

Prijatar kirjoitti...

Jännittäviä seikkailuja erilaiset ruokakokeilut. Minäkin olen lueskellut tammikuun ruokaremontin innoittamia aikakauslehtiä. Onnea hiilarittomaan elämään. Itse aloitin ruokapäiväkirjan pitämisen viikon alusta.

Pilviharso kirjoitti...

Hanne,
Lempeys tarkoitti tänään mm. lepuskaa ja marjapiirakkaa hyvällä mielellä siskon kotona. Jos olisi siitä huono omatunto, se olisi soimausta.

Prijatar,
Seikkailu jatkuu...

junika kirjoitti...

Onnea ruokaremonttiin!

Kun ne hyvää tekevät vaikutukset huomaa, on valmis jatkamaan. Ei elämäntapamuutos tarkoita itsensä rankaisemista, vaan nimenomaan itsensä rakastamista ja itselle mahdollisuuksien antamista.

Sen sijaan, että karsii ruokavaliotaan, voi hyvin korvata niitä vinossa olevia ruokailutapoja ja tottumuksia. Se, että soimaa itseään kakkupalasta aiheuttaa negatiivista stressiä. Sen sijaan sen kakkupalan voi toisinaan nauttia hyvällä omalla tunnolla. Silloin kun sen sallii, niin tosiaan hyvällä omalla tunnolla. Entisten intohimojen sijaan voi etsiä uusia, leivän voi korvata jollain muulla, uudella, terveellisellä herkulla.

Muutoksen tekeminen on hyvä aloittaa pienin askelin. En minäkään kerralla luopunut leivästä ja kakuista, ensi alkuun vaihdoin jauhot ja muut raaka-aineet terveellisempiin. Enkä minä kokonaan niistä aijo luopua. Rakastan leipomista...

Piri kirjoitti...

Joulunajasta minulle on jäänyt päälle jonkinsortin makeanhimo. Jollei muuta, niin viimeistään illalla kaapin ovi käy, ja käteni hamuaa suklaata. Jospa pääsisi edes sellaiseen vaiheeseen, ettei ihan joka päivä näin tapahtuisi. Ja sehän tarkoittaa sitäkin, että kaupassa suklaahyllyt pitää osata ohittaa.

Pilviharso kirjoitti...

Junika,
Kyllä tämä remontti on vielä hyvältä tuntunut. Olokin tuntuu paremmalta ja se kannustaa heti.

Piri,
tuo suklaa on minunkin suurimpia heikkouksia ja sille pistin sen napakimman stopin nyt. Vieroitusta....