Tuntuu, että se kaikki on niin lähimuistissa vielä. On helppo esimerkiksi katsoa tätä kuvaa ja saada sama tunne päälle kuin ylhäällä vuoristossa oli. Oma pienuus on kouriintuntuvaa, ihmiselämän pituus pelkkä silmänräpäys. Oman navan ympärillä pyöriminen helpottaa tällaisten kuvien ja kokemusten äärellä. Hyvää yötä ja alkavaa viikkoa!
3 kommenttia:
Luonto meitä opettaa, vaikka ei mitään puhu. Ihana kuva, itsekin on tullut Insbruckissa kiipeiltyä.
Rakastan korkeita paikkoja. Sielu lepää sellaisissa. Kovin kaunista tuolla..
Minulla on tietynlainen viharakkaussuhde vuoristoon, sillä olen valitettavasti myös korkeanpaikankammoinen. Mutta kaunista, kaunista on.
Lähetä kommentti