sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Pullea maha ja sairas vanhus

Tipaton tammikuu ei laihduttanut meitä grammaakaan. Laihdutustarkoituksessa emme tosin sitä tehneetkään, enemmänkin muun puhdistautumisen ja tsekkaamisen kanssa, että kuinka tärkeä tämä punaviini ruokajuomana oikein on. Ei vesi meitä ainakaan laihduttanut, ehkä sitten söimme vain enemmän. Liikuin suunnilleen saman kuin syksyllä. Silti tästä killimahasta voisin muutaman kilon pois antaa. Ei taida lähteä kuin jollakin itsekurilla ja motivaatiolla - joita ei yleensä ole.

Yksi henkilökohtainen syy muuttaa ruokailutottumuksia on kuitenkin sukuni taipumus diabetekseen näin kypsemmällä iällä. Kaikilla sisaruksillani tämä jo on, ja itsekin olen kärsinyt verensokerin heilahteluista ikäni. Mutta mitä kaikkea kurinalaisuutta se vaatisi... huokaus.

Ai tällaista sitten aloin kirjoittamaan! No, olkoon nämä sunnuntaikuulumiset tässä. Kohta jatkan opiskeluuni liittyvää kirjallista työtä, silitän pyykkiä ja lenkkikin heitetään. Ja äidin "pikkupalleroisia" on kylässä, sekin on mukavaa.

Ja sitä vielä, että rakas oma vanhempani taistelee TAAS elämästään. Sairaalan väki on luvannut, että hän saa nyt elämänsä viimeisen antibioottikuurin tipalla, ei enää pistoja ja letkuja, turhia pelkoja dementoituneelle sänkypotilaalle. Sitten saa Luoja hoitaa niinkuin tarkoitus on. Elleivät lääkärit taas muuta päätä. Toivottavasti ei.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi, kun sinulla on kaunis pohja. Kyllä on ihanaa, kun nuo taiturit tekevät muillekin. Minuakin surettaa eniten, kun hieno pohjani jäi, mutta muuten olen iloinen että palasin vanhaan pohjaani.

Tuo diabetes on inhottava vaara, etenkin jos noin lähellä jo luuraa.
Minuakin vaanii myös, koska äidillä ja hänen kaikilla sisaruksillaan on. Jo parilla serkullakin, mutta minä olen vielä säästynyt, mutta laihduttaa myös olisi syytä.
En ole muuten erityisen säästäväinen, mutta elimistöni on, joten laihduttaminen on vaikeaa.

Mutta helmikuu alkoi ja kohta on kevät. Sitten tulee ulkoiltua enemmän. Minulla on astma, joten pakkasella ei oikein voi lähteä lenkille.
Hyvää helmikuun alkua sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Yhtäkkiä välähti ja pohja vaihtui. Taitaa johtua hitaasta koneesta. Mutta, pohja on kaunis.

Motivaatiota toivotellen.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana pohja! Jestas!

Kyllähän tuo diapeteksen uhka aika hyvä motion antaja on. Minullakin sitä esiintyy jonkin verran suvussa...Glumps.

Voimia sinulle Pilviharso, noitanainen!

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kaunis uusi sivupohja ja kauniita kuviakin. Olisipa elämä yhtä seesteistä. Nyt ei voi muuta kuin odottaa, mitä tapahtuu. Voimia!

Anonyymi kirjoitti...

Kuten muutkin, myös minä huomasin tuon uuden, upean taustasi! Se on suorastaan kiehtovan satumainen...

On totta, että tekee hyvää huomioida geeniperimänsä riskit ja korjata elintapojaan etupainotteisesti. Kuitenkin, itsensä hemmottelu on paikallaan. Senhän ei ole pakko tapahtua kuin vaikka kerran viikossa. Apelleni lääkäri määräsi lääkelasillisen punaviiniä joka ilta. ; )

Toivon sydämestäni, että rakas vanhempasi saa viettää elämänsä ehtoon hetket parhaalla mahdollisella tavalla. Ilmeisesti hoitolinjat ovat nyt kohdallaan ja hän saa parhaan mahdollisen hoidon.

Halaus*

Susikairan akka kirjoitti...

Yhdyn edellisiin ja ihastelen sivupohjaasi:)

Siitä verensokerista. En ihan tismalleen osaa sanoa mikä on vaikuttanut. Säännöllinen syöminen? Liikunnan lisäys? Mutta yksi selkeä juttu on se, että olen alkanut syömään aamupalaa. Syön ihan kunnolla aamusta, kun ennen söin vasta iltapäivällä 13-14 aikaan ensimmäisen kerran. Sokeria mittaan vain harvakseltaan, joten tietysti voi olla, että se 8 oli semmoinen satunnainen poikkeus. Varmaan kannnattaisi mitata säännöllisesti, niin olisi joku käsitys missä mennään oikeasti.

Pilviharso kirjoitti...

Ensinnäkin kiitos kaikille pohjakommenteista tai kiitos nimenomaan "Keisarin uusille vaatteille"! Heiltä tulee jatkuvalla syötöllä uutta ihanaa pohjaa niin, että heikottaa.

Ja vanhus jakselee taas paremmin...

Uuna,
Laihduttaminen on minusta inhottavaa, olen niin lepsu luonne ja herkkusuu. Pakkasliikkumisia minulla rajoittaa ohut iho eli kasvot paleltuvat herkästi.

Miina,
Motivaatiota keräilen...

Mimosa,
Kiitos noitaterveisistäkin.

Iinuska, kiitos.

Verna,
Toivomme todella hoitolinjojen olevan nyt tässä. Lääkäreiden vaihtuvuus on yksi pulma siellä.

Punaviinilasillinen päivässä ei ole huono neuvo. Mutta sitten sen kanssa kun tekee mieli syödä aina jotakin.

Susikairan akka,
Olen menossa jalkaani näyttämään ensi viikolla. Jospa pyydän lähetteen labraan ja arvojen tsekkauksiin.