Meillä oli juhlat. Ystävät, he pyöreitä täytelleetkin, olivat mukana. Tanssittiin ja laulettin ja ennen kaikkea syötiin hyvin.
Kuva: www.flicr.com/dancing by the light of the setting sun
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Tietoja minusta
- Pilviharso
- Pohdin asioita pintaa syvemmältä. Kuljen ison ikävän kanssa, joka on rakkautta. Tahdon löytää valoisia vastauksia tummiin sävyihin. Nauran ja itken, juoksen ja törmäilen, elän elämääni täysillä. Tiedän, että pilvien takana on aina kirkas taivas ja edessä uusi tie.
Pia Perkiö:
Eihän meitä mikään sido
pimeisiin päiviin. Aurinko on
aina siellä, ilo
surun seinien sisällä.
pimeisiin päiviin. Aurinko on
aina siellä, ilo
surun seinien sisällä.
Lukijat
Blogiarkisto
-
►
2016
(1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2013
(5)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
-
►
2012
(6)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2011
(36)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (2)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (3)
- ► maaliskuuta (5)
- ► helmikuuta (4)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2010
(53)
- ► joulukuuta (6)
- ► marraskuuta (2)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (8)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (8)
-
▼
2009
(111)
- ► joulukuuta (10)
- ► marraskuuta (9)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (8)
- ► huhtikuuta (13)
- ► maaliskuuta (6)
- ▼ helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (14)
-
►
2008
(43)
- ► joulukuuta (19)
- ► marraskuuta (16)
Tunnisteet
aarrekartta
(1)
ahdistus
(1)
alkoholi
(1)
alku
(1)
arki
(62)
atk
(2)
aurinko
(1)
barcelona
(1)
Eino Leino
(1)
eksistentiaalinen ahdistus
(2)
elokuvat
(2)
elämä
(37)
flunssa
(3)
haaste
(10)
hautajaiset
(2)
henkimaailma
(3)
homeopatia
(1)
huoli
(3)
huonekalut
(2)
huumori
(2)
hyvinvointi
(2)
ihmettely
(7)
ihmiset
(4)
ikävä
(41)
ilo
(27)
intiaani
(1)
isä
(1)
italia
(1)
itku
(5)
joulu
(11)
juhlat
(13)
Jumala
(2)
junassa nähtyä
(2)
juomat
(1)
kasvu
(16)
kauneus
(5)
keho
(4)
keijut
(1)
kesä
(8)
kevät
(2)
kiire
(4)
kipu
(3)
kirjat
(16)
kirjoittaminen
(7)
kissat
(1)
kiukku
(1)
kohtaaminen
(4)
kokonaisuus
(1)
kortit
(1)
koti
(6)
kreikka
(3)
kuolema
(73)
kuva
(2)
kylmä
(1)
kysymykset
(2)
kärsimys
(2)
lapsi
(11)
laulu
(1)
leivonta
(1)
liikunta
(6)
lohtu
(12)
loma
(9)
loppu
(1)
luonnollisuus
(1)
luonto
(8)
luottamus
(3)
luovuus
(3)
lämpö
(1)
lääkäri
(1)
maalla
(1)
masennus
(1)
matka
(16)
meditaatio
(10)
meemi
(10)
meikki
(1)
menneisyys
(3)
metsä
(1)
mielenliikkeet
(1)
mielikuvaharjoitus
(1)
moka
(2)
muistot
(3)
murmur
(1)
musiikki
(19)
muutto
(1)
nainen
(2)
nauru
(2)
nocturne
(1)
nuha
(1)
nyt
(1)
odotus
(9)
oivallus
(6)
pelko
(3)
perhe
(3)
perinteet
(1)
pohdintaa
(18)
portugali
(1)
pysähdys
(2)
rakkaus
(32)
rapu
(1)
ravinto
(4)
riita
(1)
riittämättömyys
(1)
runot ja sanat
(9)
ruoka
(2)
sairaudet
(1)
sairaus
(6)
sarkasmi
(1)
suku
(5)
suomi
(1)
suru
(92)
surua
(3)
syksy
(2)
syntymäpäivät
(4)
TalonMies
(8)
talvi
(3)
tapaturma
(1)
teatteri
(1)
terveys
(9)
toivo
(2)
tunteet
(4)
tuska
(3)
tv
(3)
tähtihetki
(2)
uni
(14)
usko
(5)
uusi
(1)
uusi vuosi
(1)
vaatteet
(1)
vaihtoehtohoidot
(3)
valitus
(2)
valo
(7)
valokuvatorstai
(1)
vanhuus
(2)
vapaus
(1)
vappu
(1)
Vesa-Matti Loiri
(1)
värit
(1)
väsynyt
(7)
yhteenkuuluvuus
(3)
yksinolo
(1)
yksisarvinen
(1)
yleinen
(5)
ystävyys
(14)
äiti
(8)
äitiys
(3)
Follow this blog with bloglovin
8 kommenttia:
Maha näkkyy pullottavan ja tanssit jatkuvan...
Mekin saimme eilen olla ystävien luona kylässä, söimme viitisen tuntia :) Ja tänään juhlimme kummipojan syntymäpäiviä! Miltei aika ihana viikonloppu...Hauska kuva :)
Miina,
sinä tarkkasilmäinen otus! Killimahoinemme olemme jatkaneet syöminkejä tänään rasvaisella pizzalla. Tanssien sijaa tehtiin hellän pieni kävelylenkki.
Mutta huomenna saa ihana syntinen liha kyytiä!!!
Nana,
Ihanaa joskus vain antautua yhdessäolon hetkien vietäviksi. Juhlat piristävät elämää henkisesti.
kylläpä on kaunis blogi. näin ensi visiitillä ainakin visuaalisesti, taitaa sisältö olla yhtä kiehtovaa. tulin tänne hannin luota ja tulen tarkoituksella toistekin.
hups sentään! oikeestihan tulin tuolta susikairasta, mitenkäs nyt tuollalailla sekoilin?
Liskonainen, kiva tutustua! Kyllä näillä teillä reitit menee joskus sekaisin. Hyvä, että muistaa fyysisesti, mistä on tulossa ja mihin on menossa...
Jo pikkulikkana pohdin, että mistä minä oikein tulen...
Hilpeä kuva ja juhlatkin olivat varmaan sen mukaiset!
Iinuska
Hilpeät olivat juhlat, totta! Tässä porukassa tunnelma on aina pysynyt katossa.
Lähetä kommentti