Terveisiä Kuopiosta ja kaupunginteatterin Chicago-musikaalista! Näyttäviä asuja, laulua, tanssia. Juonellisesti jäin kuitenkin kaipaamaan jotakin, mutten osaa sitä tarkemmin määrittää.
Eilisiltana tuli telkkarista uusi Tuntematon sotilas, josta näin vain loppuosaa. Se olisi varmasti mielenkiitoinen ja erilainen teatterinäytös. Tuli mieleeni vuosi sitten näkemäni Lappeenrannan kaupunginteatterin Woyzeck. Silloinkin ihastuin näytelmän täydelliseen erilaisuuteen. Sai kummastella jä hämmästellä, vaikkei kaikkea kertakatsomalla ymmärtänytkään.
Tänään on kauhean märkää lunta. Jaoimme pihan lumityöurakan kolmeen osaan. Minä olen omani jo tehnyt, TalonMies ja Murkku jatkavat. Kunhan katsovat telkkarista Prisman ihmisen ihmeellisyyden loppuun.
Muuten pitää aloitella työviikkoa jo tänään, sillä ensi viikolla kuljen siellä sun täällä hippulat vinkuen.
3 kommenttia:
Katsoin "Tuntemattoman" telkkarista. Se oli mielestäni uskomattoman upea, energinen, täynnä voimaa, huumoria, koskettavia hetkiä...Tuntui, että itsekin oli uinut vedessä..
En tiedä, mitä sodan kokeneet, kirjan lukeneet kokivat tämän, 4 tunnista huomaamattomasti lyhennetyn kaksituntisen mutta jos ei tarraudu, odota, että toteutus täytyisi olla kuten kirjan henki, vaan se inspiroi voimallisesti, hetkeäkään jämähtäen suomalaisia miehiä, elämää, sotaa
Uskon, että se tulee vielä uudelleen...viimeistään ens it-päivänä..
hyviä taiteellisia hetkiä !!!
Minä suunnittelin katsovani tuon teatteriversion, mutta jostain syystä jätin sen kuitenkin väliin. Ehkä olen jotenkin ahdasmielinen tämän asian suhteen, mutta itse koen ainoaksi oikeaksi sen ensimmäisen tuntemattoman.
Teatteri on nautinto, jota taas kaipailen. Edellisen kerran nautin siitä marraskuussa Linnanmäellä. Tekisi mieleni mennä myös oopperaan, sillä siitä on aikaa jo vuosia.
Nautinnollista päivää! :)
Hanne ja Verna,
Jostakin syystä siis pidin tästä Tuntemattoman teatteriversiosta, vaikka ihan vahingossa satuin sille kanavalle. Kiinnostuin.
Lähetä kommentti