keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Viisauden filosofian alkeita

VIISAUS (Reikisivujen enkelin viesti päivälleni): "Tieto on opittua, mutta viisaus on taivaallinen kuiskaus sisälläsi. Enkeliohjaus on hiljentyä kuuntelemaan sielusi viisautta. Kävele elämäsi tie yhtenä viisaista, ja kaikki kunnioittavat ja arvostavat sinua. Kuuntele omaa viisauttasi."

Tarvitsin tämän viestin lähtiessäni keikalle, tuntiessani pienuutta. Viisas viesti rauhoitti minut matkaan ja jälleen kerran huomasin, että sydämellään todella kohtaa ihmisen...

Jäin miettimäänkin sitä opintojen määrää, jota olen hamunnut ja saanut itselleni. Oppimista on toki paljon, mutta parhain oppi tulee elämältä itseltään. Vasta kunnolla ojanpohjia rypeneenä tietää, miltä elämä joskus maistuu: mudalta ja kuravelliltä, kovilta kivenmurikoilta ja kitkeriltä rikkaruohoilta.

Kasvaako viisaus siis ojanpohjissa? ... Joo ja... ei kuulkaas... nyt on paras jättää tämä filosofointi toiseen päivään tai väsyneenä päädyn ihan umpikujaan!

Kuva: A Spark of Wisdom, www.flickr.com

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienosti pohdit opittua ja viisautta. Oppikin auttaa viisastumaan, mutta ei missään tapauksessa yksin riitä. Tarvitaan ojanpohjia ja kivenmurikoita tosiaan, ennen kuin viisauden kipinä alkaa laajeta. Ja mielestäni myös enkelin ja hyvyyden hipaisua, ennen kuin pystyy antamaan sitä eteenpäin.
Toivottavasti päiväsi onnistuu!

Nan kirjoitti...

Hyvää pohdintaa. Olen samaa mieltä siitä, että vaikka kirjoista oppii paljon, suurimman opin tarjoaa elämä itse. On se niinkin, että juuri ne karikot ja muut elämän tuskaiset vaiheet kasvattavat eniten, koska ne pysähdyttävät ja pakottavat miettimään. Jos elämä olisi yhtä juhlaa, tuskin viisaus yksinään kirjoista pääsisi syntymään/kehittymään.

Anonyymi kirjoitti...

Molempi parempi yhdessä. Olen hotkimalla lukenut vuosikausia mutta nyt kun kirjat ovat olleet syrjässä alkaa päässä virtaamaan aavistuksia mahdolliskuuksista. Kaiken alkuna tietenkin se ojassa räpiköinti...

Anonyymi kirjoitti...

Ihan hyvä alku pohdinnalle, jatkat varmaan myöhemmin? Tuollaisia perusasioita on hyvä miettiä ja muistella niitä surkeimpia aikoja. Asiat ovat enimmäkseen hyvin, jos on asunto, töitä ja edes yksi rakas ihminen kuuntelemassa.

Pilviharso kirjoitti...

Uuna,
"..enkelin ja hyvyyden hipaisua ennen kuin pystyy antamaan sitä eteenpäin! - Aivan!

Nan,
Ja sitten kun elämä ON juhlaa, siitäkin on uskallettava nauttia!

Mimosa,
Niin, minullakin on kausia kun kirjat eivät vain maistu yhtä vimmalla. Välillä on elettävä ja käsiteltävä ihan ite.

Iinuska,
Perusasiat ovat niiiiin tärkeitä ja arvokkaita.