lauantai 5. marraskuuta 2011

Ai, että mItä minulle kuuluu?

Unissani opastan eksyneitä, vien ihmismassoja hissiin ja eri kerroksiin, järjestän kuljetuksia busseilla, suksilla. On mäkiä ja vuoria, vettä ja taloja. Maisema on - kuten usein unissani - oranssiruskeaa. Välillä suutelen intohimoisesti entistä opettajaani, sitten saan häneltä pullanmuruja ja hiekkaa suuhuni, yäk. 

Mitäs tästä repisi? Ainakin kertoo omasta työstäni. Mutta nyt alkaa olla taas ikävä ihan itseäni. Joku harva jos kysyy minulta kuulumiseni, huomaan liian nopeasti kääntäväni puheen toiseen takaisin ja hänen ongelmiin - ja niitähän piisaa. Kohta en itsekään tiedä kuulumisiani, kun niitä en kellekään kerro.

Teille ajattelin kertoa... mutta sitten huomaan tämä tyhjän tunteen: ei minulle mitään kuulu. Edelliskerralla kirjotin, että arki on ihanaa. Etenkin kun ympärillä olevilla on elämänsä suuret myllerrykset menossa eikä mitään tietoa tasaisesta arjesta. Silti tuntuu todella hyvältä, jos joku välittää edes tarinan tai vaikkapa tällaisen listan verran:
  • Olen tänään tulkinnut unia: omiani, TalonMiehen, ystäväni, hänen miehen.
  • Olen suunnitellut tekeväni vaikka mitä kotitöitä, jääneet suunnittelun asteelle.
  • Olen juonut eilen yhden lasillisen punaviiniä ja heti on pää pipi.
  • Olen parannellut noidannuoliselkääni venyttelyin, kerran kävin jo kuntosalilla.
  • Olen saanut akupunktiopiikkejä kammottaviin, uusiin paikkoihin: navan alle, nilkkoihin, ugh.
  • Olen lukemassa mielenkiintoista kirjaa Elise Tykkyläinen: Uuden elämän siemen. Tositarina taustana voittaa muut pikkupuutteet.
  • Luen myös Jari Tervon Laylaa, mutta sorry, en ymmärrä Tervon suosion salaisuutta. En vain pidä hänen tyylistään, en edes kiinnostu tarinasta tässä tapauksessa. Ainakaan hän ei tavoita naisnäkökulmaa erityisen hyvin. Tai sanoisinko, että minussa olevaa naista, joka on paljon monisyisempi ja tuntevampi. Aivan, tunnevajausta jää. 
  • Ihmettelen, miten aika menee niin nopeasti eikä riitä kaikkeen. Siis ihan täällä kotona. Työt kun tekee ja vähän ruokaa ja kotihommia, niin yksi päivä taas hujahti. 
  • Seuraan varovaisesti, kun yksi jo kotipesästä lentänyt lintunen suunnittelee muuttoa jopa muille maille vierahille. En tohdi tätä vielä ajatella enempää.
  • Havaitsen, että loppuvuoden kalenteri sisältää viikonloppuihin kaikkea mielenkiintoista: kurssia, teatteria, vieraita, matkaa, enkeleitä...
  • Muistan näin pyhäinpäivänä muitakin edesmenneitä kuin Poikaani. Aamuni alkoi naureskellen, mitä 70-luvun alussa kuollut pappani teki elämänsä aikana. Silloin perheelle ehkä kipeät asiat näyttäytyvät nyt jopa humoristisesti.
Hyvää viikonloppua teille!

12 kommenttia:

Titti kirjoitti...

Minusta oli todella mukavaa kuulla sinusta!
Leppoisaa pyhäinpäivää!

illusiah kirjoitti...

Kerro vaan meille mitä kuuluu...
ollaan kiinnostuneita : )
Tää on haikea ilta niille, jotka on kokeneet menetyksiä läheltä.

Irmastiina kirjoitti...

Mukavaa, että poikkesit kertomassa kuulumiasi!

Hyvää pyhää myös sinulle!

Valokin värsyjä kirjoitti...

Paljonhan sinulle kuulu ja kiva kun kerrot kuulumisiasi.
Levollista ja hyvää viikonvaihdetta.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Kiva kuulla sinun kuulumisiasi=)
Minunkin pääni ei tykännyt eilisestä viinilasillisesta.
Hyvää, rauhaisaa viikonloppua sulle♥

aikatherine kirjoitti...

älä välitä, tätä on nyt liikkeellä.äkillinen pimeys lyö luuta kurkuun.. keksitään yhdessä jotain, munna vaikka joku runo.. ah tein niin, runoilija voisi joko suuttua taiu ilahtua se on nyt enemmän tulkinta siitä miten tulee minun elää.

Mk kirjoitti...

En minäkään ymmärrä Tervon suosiota, enkä osaa vastata mitä minulle oikeasti kuuluu.
Toisaalta tuommoisen listan tekeminen onkin hyvä idea.
Näkisi itsekin miten paljon tasaiseen arkeen sittenkin mahtuu.

Beate56 kirjoitti...

Sattumalta eksyin tänne (vaiko johdatuksesta). Klikkasin tunnisteita kuolema ja suru. En ole lukenut paljon tekstiäsi mutta meitä läheisensä menettäneitä on täällä ja kaikki teemme surumatkaa. Tie on pitkä!

Anonyymi kirjoitti...

Olen täällä läsnä ja aina silloin tällöin mietin tarinaasi vuodatuksen ajoista tähän päivään. Mielelläni luen kirjoitat mistä aiheesta tahansa.

-miina-

Palaga kirjoitti...

Voimia syksyn pimeyteen ja arjen aherrukseen!

Mimosa kirjoitti...

Enkeleitä, lukemista, teatteria, naurua ja ajatuksia...Ihania kuulumisia!

Pilviharso kirjoitti...

Kiitos, kaikki ihanat ihmiset, teille käynnistänne ja kommenteistanne!