perjantai 23. joulukuuta 2011

Kollektiivinen suru ja joulu

Niinpä sitten itketin tahtomattani pienen hotsalillisen venytteleviä naisia. Takana oli hyvä jumppa, menossa venytykset rauhallisten joulusävelten tahtiin. Varpunen jouluaamuna nieletti hiljaa itsekeni, mutta heti perään tuli klassikko Walking in the Air... ja ratkesin täysin. Poikani hautajaismusiikkia, sain juuri kakottua. Halauksia, yhteistä itkua, paperipyyhkeitä niistettäväksi, nuori vetäjä suhtautui asiaan lämmöllä ja tunteella. Jatkoimme urheasti venytellen, mutta kollektiivisen surun sain aikaiseksi.


Surukipuikävä teki taas yllärin takavasemmalta. Olin tietoisesti vältellyt joululauluja, sillä mieltäni ne eivät vieläkään ylennä. Tilanne tuli niin yhtäkkiä eteen ja reaktio oli sen mukainen. Tämä on vain niin minua. Näköjään ulkopuolisetkin saavat tästä välillä osansa.

Kävin muutamalla tervehdyskäynnillä. Surullista sekin, että kolme vanhaa kummiani on samassa vanhainkodissa. Kaksi heistä niin surkeassa petidementiakunnossa, että itkuksi meinasi pistää. Kyllä tää elämä on...

Mutta joulu tulee, piparit ja kalkkunarulla paistuvat tänään, pikkarainen kummityttö odottaa vielä kummin piipahdusta. Jatketaan... elämää.

Levollista Joulua teille lukijoille! 

13 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

Rauhallista Joulua sinulle toivotan.♥

M. kirjoitti...

Rauhallista Joulua
Sinulle ja
Rakkaillesi.
Täällä maanpäällä ja
taivaassa. <3

Hymytyttö kirjoitti...

M sanoi juuri sen, jonka minäkin tahdoin sanoa... <3

Eija kirjoitti...

Koskaan ei voi olla varma, miten reagoi ja milloin. Mutta ei se haittaa, useimmat ymmärtävät ja tukevat :)
Hyvää Joulua ja sytytetään kynttilöitä TÄHTILAPSILLEMME !

hanne virtauksesta kirjoitti...

Minua itkettää nykyään "varpunen Joulaamuna", ", "maa on niin kaunis"..
en pysty kunnolla laumamaan kun itku valtaa...

sinulle siunauksellista Joulua♥
Halaus!Sylvian joululaulu"

Valokin värsyjä kirjoitti...

Lempeää ja hyvää Joulua sinulle! Halauksien kera,

illusiah kirjoitti...

Rauhallista ja kaunistta joulua!

Aili-mummo kirjoitti...

Varpunen jouluaamuna on niin kaunis ja surullinen, että se saa minutkin itekemään...

Itkut on itkettävä joko yksin tai yhdessä, mutta niide jälkeen pikistää uudelleen toivon pieni aurinko.<3

Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua Sinulle, Pilviharso.<3

Helena kirjoitti...

Kuuntelen juuri taustalla lumiukkoa... Kuvittelin koko ajan, että menehtynyt lapsesi oli tyttö. En tiedä miksi.

Hyvää ja rauhallista joulua surusta huolimatta. Toivon, että saat joskus yhteyden poikaasi jonkun luotettavan meedion kautta (tai vaikka ihan itse), että kuulet, että kaikki on hyvin.

Haluaisin itsekin joskus olla tuollaisen auttajan asemassa, mutta en tiedä, onko minusta siihen. Toisaalta enemmän sitä itseensä luottaa kuin muihin. Olen huomannut, että olen oikeastaan tiennyt kaiken jo ennalta, mitä näkijät ovat minulle kertoneet. Uusi vuosi näyttää.

Toivon sinullekin oikein hyvää ja valoisaa uutta vuotta!

Mk kirjoitti...

Jatketaan - tästäkin joulusta selvittiin.
Ehkäpä taas hitusen vahvempina.

Vast ikään luin kuinka lyhyt on itkun ja surun kieltämisen historia, vaan mihin ne tunteet meistä katoaisivat?

Luopumista on niin monenlaista, ja kaikki se tekee mielen haikeaksi.
Saisipa se myös tarttumaan kaksin verroin hanakammin kaikkiin hyviin hetkiin ja onnen pilkahduksiin.

Valoisaa loppuvuotta!

marjamatilda kirjoitti...

Lempeää alkaneen vuoden jatkoa !
Voimahalit!

Pilviharso kirjoitti...

Kaikki 11: Kiitos toivotuksistanne ja kommenteistanne! Nämä aina käyn lukemassa, vaikka muuten olen hiljaiselon puolella kirjottamisessa.

Helena, paljon olisi kommentoitavaa kommenttiisi, mutta ajatukseni rajauksistani estää sen...

Delilah kirjoitti...

Voimia, jaksamista ja iloakin toivotan Sinulle tälle vuodelle. Kaikella on aikansa.