torstai 25. elokuuta 2011

Sisältäni portin löysin

En ole kirjoitellut, koska olen kirjoittanut. Toisaalle. Urakoinut oikeastaan.

Elän yksinäisiä intensiivipäiviä. Olen tutkinut unipäiväkirjojani ja nostattanut karvojani pystyyn. Ehdottomasti suosittelen unien ylöskirjaamista, vaikka ne kuinka surrealistisilta tuntuisivat juuri nähtyään. Kun aikaa menee, niistä näkee oman elämänsä ymmärrettävämpänä ja viisaampana kokonaisuutena. Yllätyksenä voi tulla myös konkreettisia tapahtumia, jotka näkyvät ensin unimaailmassa. Eli alitajuntamme antaa kuin antaakin meille selviä viestejä, mitä tuleman pitää.

Nämä omakohtaiset todistukset vahvistavat luottamusta asioiden ns. oikein menemiseen. Jotkut suuremmat tapahtumat ovat vain "kiveen kirjoitettuja", ei niistä muuten etukäteen voisi unta nähdä. Enkä nyt puhu vain Poikani kuolemasta eli Kotiin palaamisesta. Elämämme on mielenkiintoinen verkko ja kudelma, sen taas totean.

Kohta työarki vie mennessään, mutta onneksi olen saanut nauttia viime päivien yksinolosta ja kirjoittamiseeni liittyvistä prosesseista. Kait täällä jotakin konkreettistakin on tapahtunut, mutta nyt olen niin (suloisesti) sisäänpäin kääntynyt, etten löydä mitään mainitsemisen arvoista.

Paitsi onnettomien kynsieni suojaksi eilen tehty Shellac-lakkaus. Siistii.

Mutta oikeesti, Pekka Streng: Sisältäni portin löysin

7 kommenttia:

aikatherine kirjoitti...

se on valtavan ihana tunne kun löytää sisältöän uusia portteja ja vielä aukaisee niitä rohkeasti

Irmastiina kirjoitti...

Oikein ihanaa kesän viimepäiviä sinulle!

illusiah kirjoitti...

Oletpa löytänyt kauniin blogipohjan. Olen myös pitänyt unia aina tärkeinä ja oivaltavina, mutta ylöskirjaaminen on aina tuntunut niin vaivalloiselta. Ehkä kannattaisi nähdä se vaiva...?

anja kirjoitti...

Taisin innostua postauksestasi aloittamaan taas unien ylöskirjaamisen. Tein sitä vuoden verran, nykyään tosin kerron aina aamulla puolisolle näkemistäni unista. Hän ihmettelee silmät aamuymmyrkäisinä sitä, miten joku voi nähdä koko ajan unia (joissa ei päätä eikä häntää!) Tiedän unien purkavan alitajuntaani, enkä paljon ihmettele.

Mk kirjoitti...

Nämä blogipohjasi kuvastavat kauniisti mietteitäsi.
Vähän kerrassaan niihinkin on tullut keveyttä ja valoisuutta.

Itse näin niin kumallisia unia etten voi kuvitella edes myöhemminkään niistä löytyvän merkityksiä.
Toki muutaman enneunen tunnistan, samoin ajatuksia askarruttavien asioiden pyörimisen myös unissa.

Mimosa kirjoitti...

Suloisesti sisäänpäin kääntynyneeltä ihmiseltä inspiroiva päivitys! Kiitos :o)

Pilviharso kirjoitti...

Aikahtherine,
niin, ihminen on itselleen mysteeri.

Irmastiina,
kiitos samoin sinulle!

Illusiah,
Ihana pohjani on! Unistani merkkaan yleensä ne selkeimmät tai vaikuttavimmat, en suinkaan kaikkia. Yöpöyd laatikossa on lehtiö,.

Anja,
Just noin. Mekin TalonMiehen kanssa joskus kilpaillaan,, kumpi saa ensin kertoa, ettei unohda.

Mk,
Huomaan itsekin tämän surun taakan muuttuneen keveämmäksi kantaa, ei se enää ole taakka, osa minua. Sinä sen tiedät myös.

Mimosa,
Kiitos ja koetahan lepäillä sinä.