perjantai 21. toukokuuta 2010

Kiikunkaakun

"Ehkä kärsimys vain viskataan väkijoukkoon, niin että enin osa putoaa yksien ja samojen niskaan ja vain vähän, jos lainkaan, muiden niskaan. Kärsin." - José Luís: Tyhjä taivas

Täällä mennään vuoristorataa, veitsenterällä keikutaan. Hengitän pitkiä henkosia, puhun itseni pyörryksiin = mieleni selittää asian parhain päin. Tunteeni menevät siitä huolimatta vatsaani ja paljastuvat viimeistään yöllä: Minulla on suuri hätä rakkaan lähiomaiseni ja hänen perheensä puolesta!

En ole ottanut tätä asiaa niin omakseni kuin jos TalonMies tai lapseni olisivat sairaalassa. Tiedän, että minusta saattaisi niin olla isompi apu, mutta en jaksa, en kykene. Toki soitan ja käyn, mutten lähde pitkille tiedustelu- ja puolusteluretkille. Olen olemassa verisiteen kautta silti jokaisessa käänteessä, joka kääntää minunkin vatsaani. Avuton olo, sillä en kuitenkaan pysty seisomaan kenenkään kohtalon portilla.

Kirjoitan tätä helteisessä ja kauniissa kesäpäivässä, oman kodin kuistin rappusilla. Kaikki on jälleen niin terävän kaunista ja samalla kirpeää. Tiedän, että tämä on elämää kaikkineen. Mutta silti pieni tyttö minussa ei tätä tahtoisi jaksaa, tahtoisi vain kauas pois, että oma urakka olisi jo ohi...

Nyt taas ymmärrän sen, miksi lentokoneessa kehoitetaan laittamaan happinaamari ensin itselleen, sitten vasta lapselle. Itsekkyyden takana on oma jaksaminen - jotta jaksaa auttaa tai edes olla olemassa, rinnalla kulkemassa. Käänteisenä tilanteessa on opittavaa vuosi sitten surusumuni pahimpaan kohtaan...hmm...

Mutta: "Ehkä ihmisen sisällä on valo, ehkä kirkkaus, ehkä ihmistä ei ole tehty pimeydestä; ehkä varmuus on kevyt tuuli ihmisen sisällä ja ehkä ihminen on se varmuus, joka hänellä on." -
José Luís: Tyhjä taivas

8 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Pilviharso, ystäväni! Sinun sydämesi on suuri ja täynnä rakkautta. Siksi et osaa etkä voi sulkea silmiäsi toisten hädältä; et vaikka oma sydämesi kaipaisi vielä syliä oman surusi vuoksi. Ymmärrän sinua, ymmärrän täysin.

Silti sanon, että älä ota harteillesi koko maailmaa. Ja kun sanon näin, puhun kokemuksesta. Tämän kevään aikana olen itsekin sukeltanut samankaltaiseen kuvioon ja potenut tuskia, kun olen VAIN saatavilla, mutten koko ajan kiinni kuviossa. Ystäväni sanoi minulle: "Sinun ei tarvitse tehdä muuta, kuin olla saatavilla."

Pidä huolta itsestäsi... ((((HALAUS))))

Kokonainen kissatyttö kirjoitti...

... niin. Hyviä omia ajatuksia ja viisaita lainauksia sinulla. Tärkeintä, että olet. Minustakin. Kyllä se rakkaus välittyy ja -se riittää. Se riittää, minkä sinä jaksat antaa.

Mk kirjoitti...

Ja kun tuntuu ettei elämää voi kuitenkaan hallita eikä määrätä, se ja kärsimys vain puskevat eteenpäin.
Lupaa kysymättä.
Tulee pakosta avuton ja voimaton olo.

Jaksamista!

junika kirjoitti...

Ei se todellakaan ole itsekkyyttä huolehtia siitä, että oma happi riittää. Mitä apua meistä olisi, jos pökertyisimme jalouden ja epäitsekkyyden seurauksena....

Leena Lumi kirjoitti...

Minulla on tässä kirjasto/tomistoni seinällä siskoni miehen, ammattikvuaajan ottama valokuva lokinpoikasesta juoksemassa meren rantaviivaa. Toinen jalka on juuri noussut ylös ja hiekassa näkyy vielä pieni jälki, kunnes aalto pyyhkii sen pois...Taulu on Voimatauluni ja sen taakse olen kirjoittanut Voimarunoni, joka tulee Tommy Tabermannilta. Tämä on blogissani ollut paristikin runon nimellä eli Road Map, mutta jotenkin haluan sen nyt ojentaa sinulle:

"Jotka tulevat suorinta tietä,/ saapuvat tyhjin taskuin./ Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin,/ polvet ruvella,/ outoja hedelmiä hauraassa säkissään./ Niin se ystäväni on, niin se on,/ että eksymättä et löydä perille."

Pilviharso kirjoitti...

Verna,
Olla saatavilla - kiitos muistutuksesta ja taas niin sopivista sanoistasi! (((Halaus)))

Marjo,
Ja rakkaushan se tässäkin on tärkein, vaikka näkymätön.

Mk,
Kiitos. Aivan, ei etukäteen kyselty..

Junika,
Tässä en tunne edes jaloutta vaan jotakin sydämen pakkoa olla lähellä, mutta oma jaksu vie välillä kauemmas huilaamaan.

Leena Lumi,
uusi tuttavuus! Kiitos tosisopivasta runosta, taisi tulla minullekin lemppari!

-Asta- kirjoitti...

Pidä huolta itsestäsi, jaksamista ja voimia. Sielu vereslihalla, on niin haavoittuva, voimavarat vielä rajalliset. -Halaus

Pilviharso kirjoitti...

Valokki
Kiitos, voimia lähden tästä tankkaamaan.