keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Väärinymmärrettynä

Pikku Prinssissäkö sen oli näin, että väärinkäsitykset johtuvat sanoista. Sitä on tässä eletty todeksi jonkin aikaa, kun eräässä yhteisössä kuohuu ja kohisee. Edesmennyt isoäitini sanoisi, että viisas on jo hiljaa - tosin hän itse ei varsin ollut hiljaa, mutta ehkä sanomalla sen ääneen todella yritti. Sitä samaa painin nyt itseni kanssa, kun tekee mieli kommentoida kommentoimasta päästyään. Tunnen itseni täydellisen väärinymmärretyksi eikä mitkään lisäselvittelyt käännä vastapuolen päätä. Sielläkin koetaan väärinymmärrystä, otaksun.

Tiedän, että parasta on, kun tapaamme ja puhumme asian halki ja teemme jonkinlaisen sovinnon. Mutta siihen asti pitää kärvistellä omissa mehuissaan.

Miksi tällaisesta tilanteesta ylipäätään itsensä löytää? Silloin kun on suuret huolet, nämä tuntuvat maailman turhimmilta mietteiltä. Ilmeisesti on tilaa olemassa, jos näitä edes pohdin.

Oikeesti ei ole mikään hätä. Mietin vain, miten tähän ylipäätään jouduin. Ehkä siksi, että ryntään aina heikompien puolelle ja innokkaana yritän kehittää asioita. Siitä ei pidetä.

Mutta peiliin on katsottava muutenkin, mitä sieltä löytyy...

5 kommenttia:

Susikairan akka kirjoitti...

Meillä mummo tapasi sanoa, että: "Tyhymä ei huomaa ja viisas ei puhu mittään."

Noita tilanteita tulee aina silloin tällöin itse kullekin. Inhottavia, mutta ratkeavat aina jollakin aika taululla.

Ja ehkä joskus myöhemmin sitä miettii, että mitenhän tuokin asia silloin niin rassasi. Lämpöisiä ajatuksia!

Anonyymi kirjoitti...

Jossain keskellä oli hieno lause, että menen aina heikompien puolelle. Se oli hienoa ja tärkeintä tässä bloggauksessa. Jos seuraa harmeja, kun on toiminut oikein, ei kannata murehtia vaan jatkaa eteenpäin.

Olen muuten palannut alkuperäiseen plogiini www.leijonainen.fi

Yvonne kirjoitti...

Niinhän se taitaa olla, että kun ihmnisten kanssa on tekemisissä, niin on mahdollista joutua väärinymmärretyksi. Eihän se kivaa ole. Ymmärrän tunteen.

Pilviharso kirjoitti...

Susikairan akka,
"Tyhmä ei huomaa ja viisas ei puhu mitään" - panenpa tämänkin mieleeni.

Usein kyse on vain loukatuista tunteista, jotka onneksi laantuvat. Niin nytkin on käymässä.

Leijonainen,
Juu, aina näillä barrikadeilla huomaan seisovani.

Ahaa, sitä muutellaan essuntassua. Ei haittaa, seurataan perästä.

Yvioon,
Pahinta on varmaan heillä, joilla on jokin sama tulehtunut työyhteisö kuin pitkä ja hankala avioliitto.

Vallaton mummeli kirjoitti...

Karjalainen mummoni sanoi: "Tyhmä ei huomaa ja viisas ei virka mittään." :)