sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Täyteläisiä päiviä, sisältä ja ulkoa


Kaikenlaista touhua on riittänyt. Eilen sain/jouduin käymään läpi lapsuuttani, äitisuhdettani, omaa äitiyttäni ym. kyyneliin asti. Paljon riittää oivallettavaa kun tässä iässä katselee taaksepäin. Historian tapahtumista huolimatta minua lohduttaa eräs valokuva. Mielelläni jakaisin sen kanssanne, mutta haluan säilyttää yksityisyyttäni kuitenkin. Olen siinä kuusivuotias, istun lattialla koira kainalossa ja katson kameraan napakan, luottavaisin silmin. Ihan selvästi tiedän kuka olen, tunnen oman arvoni enkä pelkää mitään. Näen siinä tytössä taistelijan, sen joka selviytyy, tulee mitä tahansa eteen. Taidankin laittaa valokuvan niin keskeiselle paikalle, että aina kun tunnen maan järkkyvän ja taivaan putoavan niskaan, katson tuota Pilviharso-tyttöä ja luotan taas itseeni.

Viime päivinä maa ei ole suinkaan järkkynyt, mutta käyn nyt vieläkin läpi viime vuoden tuskaa. Mietin äitiyttä hyvin laajalla mittakaavalla. Unissani käärmeenpesät ovat vaihtuneet sotaan ja tankkereihin, jotka piirittävän vanhaa kotitaloani.

Emme päässeet (opiskelujeni vuoksi) hyvän ystävän pyöreille synttäreille eilen. Iso rehvohka kavereita sinne ajeli. Nyt tämä ystäväporukka ikävissään soitti ja ilmoitti, että he ovat kaikki tulossa ensi viikonloppuna meille, ruoka olisi hyvä olla valmiina siinä klo 19. Noin sitä pitää - tervetuloa vaan!

Lenkkeiltiin TalonMiehen kanssa jäällä. Käytiin tsekkaamassa, missä kunnossa jäätie on. Hyvältä näyttää. Pääsen ensi viikolla pari keikkaa heittämään oikoteitse, säästän sellaiset 40 kilmometriä yhdeltä rupeamalta!

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ NÄIN JÄLKIKÄTEEN!

Kuva: www.pixdaus.com

3 kommenttia:

Nana kirjoitti...

Hyvää ystävänpäivää sinullekin jälkikäteen :) On aikoja, jolloin pitää käydä asioita läpi. Mutta on hyvä,että pieni Pilviharso muistuttaa, että eteenpäin pitää mennä.

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkin, hyvää ystävänpäivää, ihan tänään! : ) Ystävyys on jokapäiväinen lahja, josta saamme tänäänkin nauttia.

Peilaamme menneisyyden kautta nykyisyyttä. Se on hyvä asia, sillä menneisyytemme kaikki kokemukset ovat osa meitä. Sinä et saakaan unohtaa pientä Pilviharso -tyttöä, sillä hän tarvitsee rakkauttasi ja huolenpitoasi. Jos laitat kuvan keskeiselle paikalle, hellit häntä päivittäin ikään kuin ohimennen. Silloin voit huomata, kuinka hänen silmänsä kirkastuvat entisestään ja hänen huolensa pyyhkiytyvät pois ja taakka kevenee.

Aurinkoinen aamuhalaus!

Pilviharso kirjoitti...

Nana, kiitos! Sopivassa määrin katse taaksepäin - ja taas eteenpäin.

Verna, kiitos! Itseään on helpompi rakastaa, kun katsoo konkreettista lasta, itseään.